skip to Main Content
Menu
Sörnäisten Kalasatama

Sörnäisten Kalasatama

Sörnäisten kalasatama

Kalasatama sopii Suomen pääkaupunkiin kuin kuuluisa nenä ihmisen päähän.

Sörnäisten Kalasatama on nykyään täydellinen insinöörien taidonnäyte, eli

Suomen ensimmäinen, niin sanottujen älykkäiden energiajärjestelmien korkealuokkainen mallialue. Alueelle ovat sijoittuneet muun muassa kansainvälistä kiinnostusta herättävät uusiutuvia energiatapoja tehokkaasti hyödyntävät energiajärjestelmät.

Kalasataman alueelta löytyvät esimerkiksi alueen asukkaiden yhteisessä käytössä olevat sähköautot, kotien etäohjauspalvelu ja ilmastoystävällinen

Suvilahden aurinkovoimala.

Alueella sijaitseviin Fregatin ja Fiskarsin kortteleiden kerrostaloihin on asennettu älykäs veden ja energiankulutuksen ohjaus- ja raportointijärjestelmä, joka kertoo alueen asukkaille veden ja sähkön kulutuksen huoneistoa kohden.

Kalasataman alueella sijaitsevat myös vuonna 2007 avattu Kalasataman metroasema ja vuonna 2018 avattu kauppakeskus Redi. Metroaseman lisäksi alueella kulkee kaupungin bussilinjoja, minkä lisäksi raitioliikenne aloittaa toiminnan 2020-luvun puolivälissä. Suosittu Kalasataman alue on viime vuosina ollut Helsingin voimakkaimmin kasvavia alueita.

Uuden Kalasataman keskusalueen muodostavat kauppakeskus REDI, toimistotorni, hotellitorni ja kuusi asumiseen tarkoitettua tornia.

Kalasataman historia

Kalasatama kuului ennen, ja kuuluu myös nykyään maantieteellisesti suosittuun Sörnäisten kaupunginosaan. Sörnäinen alkoi teollistua vuonna 1825, jolloin kaupunki päätti sijoittaa tehtaat kaupungin ulkolaidoille mahdollisen tulipalovaaran vuoksi. Päätöksen seurauksena Sörnäisten rannalle valmistui teollisuusalue, kun alueelle rakennettiin myös satama ja rautatieyhteys.

Kalasataman alueella on ennen muinoin, eli jo 1860-luvulla harjoitettu

voimakasta ulkomaan vientiä. Ulkomaille on viety sahatavaraa, ja

Suomen ensimmäinen öljysatama valmistui Sörnäisiin vuonna 1889.

Alueella on aina ollut vilkasta kaupankäyntiä, kuten Sörnäisten, eli tutummin Sompasaaren satamassa vuonna 1963 aloitettu konttiliikenne. Öljysataman siirto paloturvallisuussyistä Hertto­niemeen tapahtui vuonna 1938, josta satama siirrettiin edelleen 1950-luvulla Laajasaloon.

1800-luvun lopun Sörnäisissä oli vilkasta satamatoimintaa ja maissa kauan viipyneitä ulkomaalaisia merimiehiä. Satamassa rehottivat viina, väkivalta ja prostituutio, jotka olivat tyypillisiä sen ajan satamatoiminnalle.

Alue on myös kulttuurillisesti hyvin rikas ja ainutlaatuinen, sillä alkuperäinen stadin slangi kehittyi juuri kyseisellä alueella 1800-luvun lopulla. Stadin slangiin kuuluu tunnettuja muunnoksia ruotsin ja suomen kielestä sekä venäläisiä että eurooppalaisia ilmaisuja.

Sähköntuotannon keskeinen alue

Sörnäisten Kalasataman alueella on aina sijainnut sähköntuotannon kannalta huomattavia voimaloita ja voimalaitoksia. Suvilahden voimalaitos aloitti toimintansa vuonna 1909. Hanasaaren A-voimala valmistui alueelle vuonna 1960 ja B-voimala vuonna 1974.

A-voimalaitos alasajettiin ja purettiin vuonna 2008, mutta sen sijaan B-voimalaitos on yhä toiminnassa. Hanasaaren voimalaitos aiotaan alasajaa vuoden 2024 loppuun mennessä ja korvata kolmella biovoimalalla.

Alueelle rakennettuja varhaisimpia teollisuuslaitoksia oli muun muassa 1911 valmistunut Kokos-tehdas, joka tuotti kookosrasva raaka-aineenaan margariinia ja saippuaa. Vuonna 1926 hissejä valmistava Kone Oy osti kyseisen kiinteistön. Vuodesta 2000 lähtien rakennus on palvellut Helsingin tunnettuna teatterikorkeakouluna.

Kalasataman alue on tarkoitettu toimintaan, ei hiljaiseloon. Alueella on nykyään hyvät liikenneyhteydet, jonka lisäksi alueen sijainti on Helsingin keskeisellä paikalla, eli aivan keskustan tuntumassa. Sörnäinen mielletään laitakaupungiksi, mutta nykyään kaupunginosan arvo on todella korkea.

Helsingin kaupunki haluaa panostaa huomattavasti Kalasataman alueeseen.

Alue palvelee korkean teknologian ja kulttuurin kehtona. Alueelle on tuotu

myös puhuttelevaa ympäristötaidetta, kuten värikäs Kuukkeli -veistos.

Ympäristötaiteen avulla halutaan vaikuttaa ihmisten mieliin, kiehtovan ja nostagisen alueen uuteen imagoon ja identiteettiin.

Uudistukset maksavat ja vievät aikaa, mutta antavat sekä kaupunkilaisille että turisteille paljon mielihyvää. Kaupungin budjetti ei ole pohjaton, mutta hyvin suunniteltu ja apua hankintoihin

on aina saatavilla https://tessin.com/fi/ koskien niin korjaus- kuin jälleenrakennuskohteita hankintojen lisäksi. Kalasataman tunnettua kaupunginosaa halutaan jälleenrakentaa alueen arvokkuutta ja perinteitä kunnioittaen.

Back To Top
Search